Anna Eriksson – entinen iskelmätaivaan tähti ja nykyään moniulotteinen taiteilija – ei ole koskaan tyytynyt kulkemaan muiden tallaamaa polkua. Hän on 48-vuotiaana jälleen tilanteessa, jossa tekee sitä, mikä tuntuu sisimmässä oikealta: uudistaa, haastaa ja murtaa rajoja niin yleisölle kuin suomalaiselle kulttuurille.
Iskelmäsuosikista visionääriseksi taiteilijaksi
Jos muistat Erikssonin radiohiteistä kuten ”Kun katsoit minuun” tai ”Lintu”, yllätyt ehkä hänen nykyisestä ilmeestään. Viimeisimmässä Instagram-kuvassaan hänet nähdään mustavalkoisessa kuvassa, tummiin pukeutuneena, ilmeeltään vakavana – tunnelma on enemmän kuin lyhytelokuvan kohtaus, ei perinteinen artistikuva. Juuri se on hänen olemuksensa ydin nykyään.
Eriksson ei enää pidä itseään vain iskelmälaulajana. Hän on taiteilija, elokuvantekijä ja käsikirjoittaja, joka on siirtynyt pois tavallisesta esiintyjäelämästä kohti henkilökohtaisempaa ja rohkeampaa ilmaisuvoimaa. Tämä ei ole ollut vain ammatillinen kehityspolku, vaan myös sisäinen matka kohti rehellisempää itseä.
Nopea nousu ja tietoinen poistuminen
2000-luvun alussa Anna Eriksson nousi nopeasti koko kansan suosioon. Hänen voimakas äänensä ja tarttuvat melodiansa jäivät sukupolven muistiin. Vaikka hänen viimeisin studioalbuminsa Gloria ilmestyi jo vuonna 2015, Anna ei ole hylännyt musiikkia kokonaan:
- Kesällä hän tekee esiintymiskiertueen osana Vauhti kiihtyy! -festivaalisarjaa
- Keikat eivät kuitenkaan nojaa iskelmäperinteeseen, vaan edustavat uutta, vapaampaa ilmaisua
Elokuvien kautta kohti syvyyttä
Viime vuosina suurin osa Erikssonin luovuudesta on kanavoitunut elokuvantekoon. Hänen teoksissaan käsitellään usein vaikeita ja syviä teemoja:
- M (2018) – elokuva kuolemasta ja seksuaalisuudesta
- W (2022) – sodan ja vallankumouksen synkkä analyysi
- E (2025) – tulossa oleva elokuva, joka käsittelee identiteetin ja vallan teemoja
Elokuvasta E Eriksson paljastaa, että sen päähenkilö on kuvitteellinen, entinen Suomen pääministeri, joka katoaa omaan sisäiseen todellisuuteensa. Vaikka inspiraation lähdettä ei suoraan mainita, Eriksson sanoo: ”Taiteilijana tartun aikamme ilmiöihin.”
Kokonaisvaltainen taiteilija
Anna Erikssonin viimeaikainen työ on ollut kaikkea muuta kuin tavanomaista. Hän ei pelkästään ohjaa elokuviaan, vaan tekee lähes kaiken itse:
- Käsikirjoittaa
- Tuottaa
- Leikkaa
- Ja toimii myös pääosassa
Tämä ei ole pelkkää kontrollinhalua, vaan tapa toteuttaa omaa taiteellista filosofiaa. Hän haluaa vastata jokaisesta yksityiskohdasta, jotta lopputulos olisi mahdollisimman aito ja eheä.
Hiljaa, mutta vaikuttavasti
Anna Erikssonin voima piilee myös siinä, mitä hän ei tee. Hän ei tuo yksityiselämäänsä julkisuuteen, eikä kaipaa jatkuvaa huomiota. Hän antaa taiteensa puhua puolestaan. Tämä tekee hänen ilmaisustaan poikkeuksellisen rehellistä – kyse ei ole keinoista herättää huomiota, vaan aidosta taiteellisesta tarpeesta.
Muuttuva ja vahva
Kun elokuva E saa ensi-iltansa syksyllä 2025, Erikssonin paikkana ei ole nostalginen valokeila, vaan uusi paikka nykypäivän vaikuttavien taiteilijoiden joukossa. Hän ei pelkää kohahduttaa ja herättää keskustelua – päinvastoin, hän tekee sen tietoisesti.
Nykyisessä medialähtöisessä ympäristössä, jossa artistilta odotetaan jatkuvaa näkyvyyttä ja läsnäoloa, Anna Eriksson tekee juuri päinvastoin. Ja ehkä juuri siksi hänen äänensä kuuluu edelleen niin kirkkaana.
Anna Erikssonin tarina on muistutus siitä, että todellinen taide ei synny hetkessä, vaan syvissä vesissä. Se syntyy ihmisestä, joka ei pysähdy koskaan liikkumaan eteenpäin.